hello, im in Chino!

En osaa sanoin kuvailla tata tunnetta oikeesti. Oon taalla seuraavat 10kk ja aaaauuuu mahtavaa! Oon suoraan sanottuna onnesta sekaisin. Mutta nyt raportti menneista kolmesta paivasta =))

Sunnuntaina klo 05.00 lahettiin ajamaan lentokentalle ja olin nukkunu ehk 1,5h koska yol vaan hypin seinille ::D Mua oli saattamassa isi, aiti, isoaiti, Cami ja Sanni <3 Kun paastiin kentalle, ei yhtaa tuntunu silta, etta oon nyt oikeesti lahdossa, ja sitten kun naa kaikki oli et 'noniin nyt on aika menna tonne turvatarkastuksee' nii purskahdin maailman kauheimpaan itkuun ja hyppasin aitin kaulaan (ps. pakko sanoo tahan valiin et mua kyrsii ku taal ei oo aita ja oita siis u know those with 2 dots :D). Itkettii ja halattii ja okei alan nytki itkee ku ajattelen tota hetkee :') Sitten oli aika menna turvatarkastukseen. Kun nain mun rakkaat vikaa kertaa enneku astuin ovista odotusaulan puolelle, niin se oli ehk maailman oudoin fiilis. Tan jalkeen purskahdettiin Noran kaa totaaliseen itkuun ja roikuttiin toistemme kaulassa ja jotkut saatto kattoo vahan pitkaan mut ihan sama :D

Oli tositosi outoo olla lentokentalla/lentokoneessa ilman vanhempii mut kai me ihan hyvin selvittii :D Helsinki-Pariisi oli helppo, meni tosi nopeesti ja sillon lentoemannat puhu viela suomee ja kaikki meni hyvin, MUTTA sitten Pariisissa huhheijaaaa se oli menoa :----D CDG:n kentta on ehk maailman kauhein kentta, mut selvittiin terminaalibussilla toiseen terminaaliin ja boardingpass-sedan kanssa oli vahan ongelmia kun ei ymmarretty toinen toisiamme mut paastiin Salt Lake Cityn koneeseen ja kaikki oli hyvin =)

Mun ja Noran kanssa all the way to SLC lensi ASSElainen poika, Otso Eurajoelta, ja oli menossa Colorado Springsiin vaihtoon. Hengattiin sen kaa koko matka ja ilman noita kahta en todennakosesti ois enaa hengissa, oikeesti :D:DDD No, selvittiin Salt Lake Cityyn ja Nora paasi perheensa pariin <3 Mulla oli sitten 6h venaus ennekun mun Ontarion kone lahti ja jejejee voin kertoo, se oli maailman tuskallisin odotus! Otso meni menojaan ja istuin yksin siella odotusaulassa ja tuijotin kelloa. Aika meni maailman hitaiten ja aikani kuluks kavelin koko lentokentan lapeensa ja koitin loytaa tietokoneen jolla ois paassy facebookkiin mutta koneita ei ollu missaa (paitsi lentokoneita lol).

Lopulta paasin koneeseen ja tarisin jannityksesta ja vasymyksesta ja nukuin varmaan koko matkan :D Sentaan olin hereilla kun kone ajo Las Vegasin yli! Woowww se oli upee kaikkine valoineen ymsyms aaah onneks kai mennaa sinne =))

SITTEN VIHDOIN paasin noihin kuuluisiin Ontarion kental luikuportaisiin, jonka alhaalla Steve ja Claudia ja mun aluevalvoja Renee oli I <3 USA ilmapallon ja huskey-pehmolelukoiran kanssa (huskey on mun koulun tunnuselain)! Se oli upee fiilis, siina ne nyt vihdoin oli! Halattiin ja otettiin kuvia ja lahdettiin kotiin =) Automatka meni jees, juteltiin niita naita ja bongasin ensimmaisen Subwayn :D meilla on Steven kanssa oma lappa tasta, kun Subeja on taalla about miljoona ::DD Annoin tuliaiset ja naa oli ihan innoissaan salmiakista! Tykkas ihan hirveesti ja Steve vei yhen pussin toihin!

Maanantaina sitten mun herattya lahdettiin Steven kanssa kauppaan. Kaytiin ostaa vetta ja pastaa ja omg se kauppa. Kattoon asti valtavat hyllyt ja pakkaukset on semmosii 2mx2m ja ostoskarryt valtavii! :D

Ainiin, kiitos ASSE <3 Mun piti menna tuberkuloosikeuhkorontgeniin! Ja lisaks teha raskaustesti jottei mun mahdollinen vauva vaurioituis rontgenissa :---DDD oh gosh! Mut okei tastakin selvisin =)

Illalla Frauke tuli! Nyt oli koko perhe kasassa <3

Eilen sitten puuhailtiin kaikennakosta ja kaytiin ilmottautumassa kouluun! OOOII en jaksa venaa 30.8. asti! Chino Hills High on ihana ja ne kaikki ihmisetki keta siel oli niin oli tosi mukavii ja kivoi =)))) Kaytiin juttelee jonkun urheiluvastaavan kanssa (IHANA MIES!) ja se oli tosi innoissaan meista, saksalainen futari ja suomalainen koristytto :D Se kyseli meilt kaikenlaista liittyen meian harrastuksiin ja kysy multa et mita paikkaa pelaan ymsyms ja sano, etta soittaa valmentajille ja kertoo meille sitten lisatietoja jengista ja jotai :) ! Saatiin sata paperii taytettaviks ja mennaan sinne perjantaina takasin, kun on virallinen ilmottautumispaiva, jollon siella on kaikki oppilaat ja opet paikalla (=

Hmmmm, mitas muuta :D Oon ihan sekasin vielakin, en yhtaa osaa hallita mun ajatuksii. Elama taalla on ihanaa, koti on ihana, kaikki ihmiset on ihanii (SUOMALAISET HUOM! ottakaa mallia naista, taalla tervehditaan tuntemattomia ja jutellaan randomien kanssa kaupassa).
Asken kun herasin, niin katoin mun huonetta sillain kun oisin asunu siella jo vaikka kuinka kauan :D

Englannin puhuminen sujuu hyvin, ymmarran melkeen kaiken mita mulle puhutaan ja onneks Steve ja Claudia puhuu tosi selkeesti! Onneks nekin ymmartaa mun puhetta :D Jotenkin jo parin paivan jalkeen tuntuu, etta puhun paremmin kun tanne tullessa. Steve sano, etta meidan pitais nauhottaa meian puhetta nyt, ja kuunnella se sitten vuoden lopulla ja huomata kui hirveesti ollaan kehitytty :'D Viela kuitenkin ajattelen ja naan unet suomeks, mutta jossain vaiheessa kasetti vaihtuu!

Mulla ei sinansa oo ikava kotiin, koska ainakin naa ekat paivat on ollu niin toimintaa taynna niin en oo ees ehtiny ajatella Suomee. Eilen aamulla kun soitin aitille niin kyl mulla tuli kyyneleet silmiin kun sanoin heippa, koska en nyt sais olla yhteyksissa kotiin muutamaan viikkoon, jotta elama taalla alkais rullaa paremmin. Eli en tieda millon seuraavan kerran paivitan blogia, toivottavasti pian! =) Kuvia tulee sitten paremmalla ajalla, kun saan siirrettya ne koneelle ja sillai (:

Naihin kuviin (vaikkei oo kuvia....) ja tunnelmiin,
xx, Maija